Yhdistykset

Pyhäkoulu

Pyhäkoulua on näillä kylillä pidetty jo yli sadan vuoden ajan.  Aluksi sitä pidettiin kodeissa ja opetus oli hyvin kansanläheistä, olivathan opettajatkin tavallisia kansanihmisiä.

Pyhäkoulua käydään rippikouluikään saakka.  Pyhäkoulu on lasten oma jumalanpalvelus, johon lapsilla on seurakunnan täysivaltaisina jäseninä oikeus.  Pyhäkoulu vahvistaa lapsen kiintymistä seurakuntaan ja seurakunnallisen identiteetin muodostumista.

Vuonna 1966 Lantulan alueen pyhäkoulu siirtyi kodeista Lantulan koululle.  Ekojärven ja Kivijärven pyhäkoulu jatkoi edelleen kodeissa, kunnes lapset ja opettajat siirtyivät Lantulan koululle seudun yhteiseen pyhäkouluun.

Vuodesta 1987 lähtien on koululla pidetty joulukirkkoa perhekirkkona, jossa lapset esittävät kuvaelmana jouluevankeliumin.  Tekstin sisältö on sama, mutta esiintyjät vaihtuvat, he kasvavat ensin Mariaksi ja Joosefiksi, sitten isoksi enkeliksi ja lukijoiksi.  Roolit ovat tärkeitä lapsille ja heidän vanhemmilleen.

Toiminnan muotona oli 1990-luvun lopulla mm. laulu- ja soitinorkesteri. Orkesteri järjesti omatoimisesti konsertin Lantulan koululle äitienpäivän alla, esiintyi seurakuntatalolla keväällä ja syksyn kulttuuriviikolla sekä kirkossa ensimmäisenä adventtina.

Pyhäkoulu ja kyläyhdistys järjestävät vuosittain helmikuussa yhteisen talvitapahtuman, jonka ohjelmistoon kuuluu kenttähartauden lisäksi hiihtokilpailut ja muuta iloista toimintaa. Toimintaan kuuluu myös retkiä lähiseudulle. Pyhäkoulu on kokoontunut sunnuntaisin klo 10 Lantulan koululla, syksystä 2006 kello 11 alkaen. Pyhäkoulun ohjelma jaetaan tiedotteena koteihin.

Opettajina toimivat vuorollaan Arja Lepistö, Seija Levonoja, Sirkka-Liisa Saari, Taina Kallio, Leena Virri-Hanhijärvi ja Anna Toriseva.

Diakonia ja lähetyspiirit

Kivijärven-Ekojärven alueella kokoonnutaan kodeissa, kesällä ulkona lintutornilla tai kotipihoissa.  Vuosittain kokoonnutaan noin kuusi kertaa seurojen järjestäjien määrästä ja kylän muista tapahtumista riippuen.  Seurakunnasta on mukana työntekijä.  Tilaisuuteen kuuluu yhteislaulut, hengelliset luvut, arvonta ja kahvit.  Kolehti kerätään diakonialle, lähetysseuralle ja evankeliumiyhdistykselle, joko kaikille tai erikseen.

Diakoniatyö on kylän vanhusten muistamista kotiin ja laitoksiin, etenkin syntymäpäivinä ja jouluna.

Lähetysseuran ja Evankeliumiyhdistyksen kautta varat käytetään lähetystyöhön.  Piirien toimintaan kuuluvat kylälähetysjuhlat, myyjäiset ja keräykset.  Uudentalon kylälähetysjuhlien yhteydessä on pidetty myyjäisiä jo kahdenkymmenen vuoden ajan.

Lähetystorilla Vammalan torilla ja yhteisvastuumyyjäisissä Vammalan seurakuntatalolla olemme olleet mukana.  Itsenäisyyspäivän aikoihin Evankeliumiyhdistyksen myyjäiset ovat olleet Mustalahdessa jo vuosikymmeniä.

Piirien toimintaa käsitellään kerran vuodessa kinkereillä.  Siellä valitaan kylätoimikunta, piirin vastuuhenkilö, kylänvanhin ja todetaan pyhäkoulun toiminta. Kinkereillä todetaan myös pyhäkoulunopettajat.

Lantulassa toimii myös oma diakonia- ja lähetyspiiri, joka kokoontuu kodeissa muutaman kerran vuodessa.  Alkukesästä on yleensä pidetty kylälähetysjuhla, viimevuosina Kaupilla, mutta vuodesta 2006 juhlat siirtyivät syksyyn ja koululla pidettäviksi.

Diakonia ja lähetyspiirit pitävät yllä hengen sanaa ja antavat voimaa jatkaa eteenpäin.

Ekojärven- Kivijärven piirinvastaava on Sirkka-Liisa Saari, Lantulan piirinvastaava on Anni Kangasniemi.

Kyläkerho

Kyläkerho kokoontui monia vuosia Lantulan koululla kerran kuussa tiistaisin klo 14-16 Aila Rauhalan johdolla.  Kerhossa oli noin 10 aktiivista kävijää.  Kerhossa pidettiin alkuhartaus, laulettiin hengellisiä lauluja ja keskustelltiin.  Teemakerroilla jumpattiin tai pidettiin levyraatia tai tehtiin retkiä.  Papit vierailivat vuorollaan kyläkerhossa. Autottomienkin oli mahdollista päästä kerhoon, kun kyläyhdistys ja molemmat diakoniapiirit kustansivat osan taksimaksuista.

Helmikuusta 2006 alkaen kyläkerhon toiminta muuttui: se siirtyi perjantaille ns.”perjantaituulahduksen” yhteyteen ja joka toinen viikko tapahtuvaksi. Kyläkerhon kävijämäärä väheni aiemmasta kerhosta ikäihmisten muutettua keskustaan tai kuollessa, jolloin tuli tarve miettiä piirin laajentamista lähikylille ja voimien yhdistämistä enemmän kyläyhdistyksen kanssa. Näin syntyi ”Perjantaituulahdus”, josta on kerrottu edellä.

Lukukinkerit eli "lukusijat"

Lantulan alueella toimii Isojärven lukulahko.  ”Lukusien” pito oli neljäntoista talon kesken järjestetty, silloisten (1800- luku) talojen Vankimusjärven pohjoispuolella olleen sijainnin mukaan. Nykyisin järjestys on muuttunut. Uusia taloja on tullut mukaan, toisia on taas jäänyt pois.

Ekojärven- ja Kivijärven diakoniapiirit ovat yhdistyneet, ne muodostavat myös yhteisen kinkeripiirin.  Myös täällä kinkerit kiertävät vuosittain talosta taloon.

Kinkereillä tarkastellaan alueella tapahtuvaa seurakuntatyötä.  Valitaan diakoniatoimikunnat ja lähetyskerääjät, keskustellaan lähetysjuhlien pidosta ja Yhteisvastuu-keräyksen järjestämisestä alueella.  Kinkereillä annetaan selvitys kaikista seurakuntaa koskevista toiminnoista, selvitetään pyhäkoulun toiminta edelliseltä vuodelta ja kutsutaan pyhäkoulun opettajat työhönsä.

Kinkereillä valitaan alueelle kylänvanhin, jonka tehtävänä on vahvistaa kinkeritalo seuraavalle vuodelle, seurata kylän elämänmenoa ja tuoda tarvittaessa kyläläisten viestit seurakunnan edustajan tiedoksi. Kanttorin kanssa käydään läpi edellisenä vuonna annetut virsiläksyt ja otetaan uudet virret opeteltaviksi.

 Lantulan seudun kyläyhdistys ry

Kyläyhdistyksen toimikunnan perustava kokous pidettiin Lantulan koululla 10.4.1983.

Yhdistys rekisteröitiin vuonna 1993. Jäseniä yhdistyksessä on yli 200.

Lantulan seudun kyläyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli Tuure Tuomisto, muita ovat olleet Markku Ekojärvi ja Päivi Heinistö. Vuoden 2006 alusta puheenjohtajan nuijaa heiluttaa Leena Virri-Hanhijärvi. Kyläyhdistyksen toimintaa suunnittelee ja johtaa syyskokouksessa valittava johtokunta, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä kuusi kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua muuta varsinaista jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen.

Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja sen sääntöihin kirjatun toiminnan tarkoitus on

- työskennellä toimialueensa sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyisyyden lisäämiseksi alueellisen omaleimaisuuden ja paikallisten erityispiirteiden pohjalta lähtien,

- toimia kokonaisvaltaisen kotiseututyön tavoitteiden saavuttamiseksi paikalliskulttuurin, ympäristönsuojelun ja maisemanhoidon sekä matkailun aloilla

- olla toimialueensa asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä, sekä

- syventää asukkaiden kotiseuduntuntemusta ja paikallishenkeä sekä pyrkiä kaikin tavoin lisäämään heidän kiintymystään kotiseutuunsa

Yhdistyksen sääntöihin kirjattu toimialue on Lantulan, Vatajan, Harjasten, Ekojärven ja Kivijärven kylät. Käytännön toimintaa, mm. tiedotusta, on toki ulotettu ainakin Kaltsilan, Stormin, Mason ja Kärppälän suunnalle.

Kyläyhdistyksen nykyinen toiminta on runsasta ja monipuolista, mikä perustuu alueen aktiivisten asukkaiden innostukseen ja jaksamiseen.

Viime vuosien toistuvaa toimintaa:

 - talvitapahtuma helmikuussa yhdessä Tyrvään seurakunnan pyhäkoulun kanssa. Hanhijärven Ilari on aktiivina aurannut ladut lumitilanteen mukaan joko pellolle tai metsään.

- Rompetori toukokuun viimeisenä lauantaina

Vuoden 2006  Rompetori oli järjestyksessä jo 14. ja se on tärkeä tulonlähde yhdistyksen toiminnan kannalta. Tapahtuma kokoaa kylän miehet, naiset ja lapset talkoisiin muutamana päivänä ennen tapahtumaa ja varsinaisena tapahtumapäivänä mm. myyntipaikkojen merkitsemisen, puffetin hoidon, pysäköintijärjestelyjen ja myyntipaikkojen rahastuksen muodossa.

Rompetori on lisännyt suosiotaan vuosi vuodelta, yleisöennätys koettiin vuonna 2005 kävijä- ja myyntipaikkojen varausten määrissä: Pysäköintialueella kirjattiin lähes 700 autokuntaa ja myyjiä 120. Rompetori on järjestetty Vatajantien varressa Hannulan pellolla ja yhdistyksen sihteerin Hannele Harsun aktiivisuus on ollut tapahtuman elinehto.

Samana viikonloppuna vuoteen 2005 asti järjestetyt Rämsöön "Kowan Teknolokian päivät" on toiminut tilaisuutta tukevana tapahtumana ja sen loppuminen on tuonut sekä uuden haasteen että mahdollisuuden tapahtumallemme.

- Talvikaudella on järjestetty teatteriretkiä mm. Mäkelän Hannun matkassa. Väliajalla on kyläyhdistys tarjonnut kahvit.

- Kesäaikaan on järjestetty yhteisiä retkiä (mm. Eduskuntaan, Otamussillalle Mouhijärven Häijääseen, Kuustenlatvalle ja Heiskaan Hämeenkyrössä). Retkiä on järjestetty myös yhdessä muiden alueella toimijoiden kuten pyhäkoulun ja Ekojärven pvy:n kanssa.

- Talkootoiminta:

Rusun reitti- ja laavuhankkeeseen liittyen noin 50 asukasta on tehnyt satoja talkootunteja.

Lantulan koululta lähteväksi on raivattu ja rakennettu EU-rahoituksen ja Joutsenten reitin tuella viiden kilometrin pituinen kävely- ja hiihtoreitti vanhoja polkureittejä seuraten ja osoitettu reitin tuntumaan moottorikelkkareitti.

Laavulla tehtiin vuosina 2004-5 useaan otteeseen polttopuita talkoilla ja haketettiin reitin pohjaa. Laavun käyttö on retkeilijöille veloituksetonta, tosin korvauksena käynnistä toivotaan kävijoiden kirjaavan nimensä vieraskirjaan..

- Uuden Vuoden vastaanotto: Vuodesta 1993 on yhdessä kokoonnuttu - aluksi koululla ja sittemmin laavulla - ampumaan omia raketteja. Lyhtykulkueena on siirrytty koululta laavulle makkaranpaistoon ja rakettien räiskettä ihailemaan.

- keväisin siivotaan tienvarsia, talkoilla ja osin omatoimisesti lenkkeilyn ohella

- kylällä syntyneitä, 50-vuotta täyttäviä ja ylioppilaita sekä toiselta asteelta valmistuvia muistetaan lahjakortilla

- vuonna 1996 aloitettu kyläavustaja-toiminta jatkuu edelleen tarpeen mukaan. Puoleksi vuodeksi kerrallaan työllistetään työtön työnhakija, jonka kustannukset katetaan työvoimatoimiston tuella ja käyttäjiltä perityillä maksuilla.

Vuoden 2006 aikana on toiminta laajentunut erityisesti ikääntyvän väestön tarpeisiin vastaamalla. (Toimintaa-osiossa tästä lisää)

Ekojärven pienviljelijäyhdistys (PVY)

Ekojärven PVY on pääosin Ekojärven ja Kivijärven alueella toimiva, vuonna 1936 perustettu ja rekisteröity yhdistys.  Sen tehtävänä on järjestää ja antaa neuvontaa kaikissa kodinhoitoon, kasvinviljelyyn, eläinten hoitoon ja maanviljelykseen kuuluvissa asioissa. Perusyksikkönä se kuuluu Satakunnan Maaseutukeskuksen alaisuuteen ja sillä on edustus Maaseutukeskuksen valtuuskunnassa, jonka varajäsen on Sirkka-Liisa Saari.

Yhdistyksen puheenjohtaja on Hannu Saari.  Nykyisin toiminta on painottunut enemmän vapaamuotoisempaan yhdessäoloon ja seuranpitoon, kokoonnutaan viettämään iltoja yhdessä, milloin iltanuotiolle tai saunomaan. Talvisin vietetään yhteistä ulkoilupäivää.  Vuosittain tehdään kesäretki jonnekin yhdessä valittuun kohteeseen.

Neuvontaakaan ei ole unohdettu, vaan jokaisen yleisen kokouksen yhteyteen pyritään saamaan ”tietoisku” ajankohtaisesta aiheesta.

Yhdistyksellä on myös yhteisiä koneita ja laitteita, joita lainataan varsin kohtuullista korvausta vastaan jäsenille ja pienestä lisähinnasta myös muille tarvitseville.

Kokoonnutaan jäsenten kodeissa, Herasaunalla sekä nykyisin usein myös Ekojärven lintutornilla.

Ekojärven PVY:llä on ollut ja on ammatillisesti tärkeä tehtävä, kun kokoonnutaan keskustelemaan ja saamaan tukea toinen toisiltamme, kaikki ovat tervetulleita joukkoon. Yhteyshenkilö: sihteeri Seija Levonoja.

Lopen-Perän Metsästysseura ry

Lopen-Perän Metsästysseura perustettiin Juho Westergrenin aloitteesta vuonna 1933.

Vaikka perustamisajatuksena on ollut lähinnä riistanhoito ja hyvien metsästystapojen vaaliminen voidaan hyvällä syyllä sanoa, että sen toiminta on koitunut kaikkien paikkakuntalaisten hyödyksi.

Herasaunan valmistumisen jälkeen ovat keskiviikkoisin järjestetyt saunaillat olleet alueen asukkaille hyvin tärkeitä.  Samalla tehtiin nuorisolle uinti- ja kokoontumispaikka.  Tämä on tärkeää nuorisotyötä ja monella on saunalta mukavia muistoja.

Metsästystä ajatellen muutos näistä alkuajoista on ollut valtava. 1930-luvulla metsästettiin jäniksiä ja lintuja.  Oravat ja ketut olivat arvokkaita turkiseläimiä, joiden nahat olivat rahanarvoista tavaraa.  Nykyisin jänikset ovat vähissä ja linnut lähes sukupuutossa.  Nyt metsästyksen pääkohteena on peurat ja hirvet.  Ehkä 10 vuoden kuluttua on helpompi kohdata luonnossa karhu kuin metso.

Tänä päivänä toimiva metsästysseura on meille kaikille tärkeämpi kuin konsanaan 70 vuotta sitten.  Ajatellaanpa hirvi- ja peuratuhoja metsissä ja pelloilla tai hirvikolariin joutumista liikenteessä.  Törmäyksissä on aina kysymys vakavista loukkaantumisista tai kuolemaan johtaneista vammoista.  Ainoastaan metsästyksellä voidaan vahinkoja vähentää niin liikenteessä kuin metsissä ja pelloilla.

Seuramme alue, noin 3300 ha, on metsästystä ajatellen hyvä.  Seuramme jäsenmäärä on noin 50.  Metsästys on harrastus, joka opettaa kunnioittamaan luontoa ja sen elämää kaikissa muodoissa, sen tehtävänä on säilyttää luonnon tasapaino ihmisen muuttamassa maailmassa. Toivottavasti nuoria asianharrastajia löytyy myös tulevaisuudessa.  Metsästys liittyy maanomistukseen. 

Haluamme kiittää myönteisestä suhtautumisesta harrastustamme kohtaan. Yhteyshenkilö: Puheenjohtaja Kalevi Levonoja.

Tyrvään vpk Lantulan osasto

Osasto on perustettu 1935. Osaston toiminta on ollut koko historian ajan vireää, kiitos siitä osaston entisille ja nykyisille jäsenille. Osaston toiminta on aina perustunut vapaaehtoisuuteen, haluun auttaa alueella asuvia ihmisiä. Osaston yksi näkyvimmistä toiminnoista hälytystoiminnan lisäksi on ollut talkootoiminta. Talkoilla osasto on viime vuosina rakentanut esim. museoauton, paloaseman, säiliöauton ja sammutusauton.

Osaston tukikohtana on vuonna 1990 käyttöön vihitty paloasema. Paloaseman rakentamiseen ottivat osaa muutkin kuin osaston aktiivijäsenet. Suuri kiitos rakentajille, rakennuspuiden lahjoittajille ja kaikille muille jotka myötävaikuttivat uuden paloaseman saamiseen kyläämme.

Vuosina -98-99 Lantulan osasto rakensi Sisu-merkkisen säiliöauton. Auton 6000 litransäiliö olikin tarpeeseen, kun kuiva kausi koetteli useita alueemme talouksia. Vesiralli oli jokapäiväinen urakka yli vuoden ajan. Kiitos kaikille veden kuljettajille pyyteettömästä talkootyöstä.

Myös nykyinen sammutusauto on talkoilla korjattu. Tyrvään VPK:n ostama auto on alun perin ollut paloautona Ruotsissa, jossa se on kaatunut. Kaatunut auto tuotiin Lantulaan v.2004. Talkoot auton kuntoon saattamiseksi aloitettiin heti ja auto saatiin rekisteröityä kesällä -05, jolloin se otettiin osaston käyttöön. Osasto omistaa myös miehistöauton; 1+8 henk. rekisteröity VW Transport vm-03. Varat auton hankintaan ovat osastolaiset hankkineet eri talkootöillä.

Osaston museoauto tunnetaan paremmin nimellä Viipurilainen. Viipurilainen hinattiin Lantulaan 80-luvulla, osaston jäsenten toimesta auto palautettiin alkuperäiseen asuunsa ja sen jälkeen auto museokatsastettiin. Viipurilainen on avomallin Ford vm1938. Nimensä auto on saanut ensimmäisestä sijoituspaikastaan Viipurista, josta auto ostettiin Tyrväälle sodan jälkeen.

Osaston toimintaan voi tulla mukaan lähikylien asukkaista jokainen, joka haluaa osallistua palokunta-alaan liittyvään vapaaehtoistoimintaan. Osastossa toimii nuoriso-osasto ja miehistö. Naisosastoa ei Lantulan osastossa ole, vaan Tyrvään VPK:lla on virallinen naisosasto. Naisosaston puute ei ole este naisten toiminnalle Lantulan osastossa. Naiset ovatkin tarvittaessa ottaneet osaa kiitettävästi osaston erilaisien tilaisuuksien järjestelyyn. Hälytysosastossa ei vielä ole naisia ollut, mutta toivottavasti joskus on. Naiset voisivat erikoistua esimerkiksi ensiaputehtäviin hälytystilanteissa.

Autojen yksikkötunnukset ovat VM31 (Scania) ja VM37 (Volkswagen).

Henkilövalintoja: Osaston päällikkö Heino Krapi, sihteeri Jukka Hoilijoki, ja nuoriso-osastoa luotsaa Pekka Selin. Näiltä ja muilta osastolaisilta voi kysyä lisää osaston toiminnasta.

VPK:n väkeä tavoittaa sähköpostiosoitteesta:lantulanosasto(at)kopteri.net
Osoitteeseen lähetetyt viestit ovat kaikkien osastolaisten luettavissa.

Osasto on osallistunut ryhmänä erityisen aktiivisesti joka vuosi Rompetorin paikoitusjärjestelyihin ja huolehtii koulun jääkiekkokaukalon jään jäädyttämisestä.